maanantai, 26. marraskuu 2007

Etikkaa makeasti

Taas on se viheliäinen aika kun ostoskori alkaa täyttyä mitä kummallisimmista baakelsiaineista.On vihreää sukaattia,sokerisia ja silputtuja appelsiininpaloja ja jalokiviväreissä hohtavia kirsikoita.Sitten on ukon vatsavaivaan luumuhilloa torttutaikinakuoren sisällä tarjoiltuna ja vallan vaikka muuta.
  Yksi on ylitse muiden.Piparitalo.Joka ikinen joulu on sellainen keittiön pöydälle rakennettava ja tomusokerilumella tupsutettava.Tänä jouluna päätettiin säästää aikaa ja hankittiin marketista oikein valmiiksi leivotut osat taloon.
  Iltapäiväkahden kahvien jälkeen alettiin yhdessä kokoamaan ruskeaa taloa.Pahvipakkauksen ohje olikin hyvin selkeä.Sokeria piti sulattaman paistinpannussa ja osat siinä uittaman ennen liimausta.Erikseen oli punaisella tekstillä painettuna mainittu,että sokeri on sitten kuumaa.Oli se,vain yksi rakko sormessa.
  Talon osat liimattiin sokerilla yhteen ja koko komeus saatiin asetille.Sitten taivasteltiin hetki ja siirryttiin katsomaan uutisia.Kuului ensimmäinen kops ja perään toinen.Pian kaksi nenää ihmetteli sortunutta taloa.Tuumattiin,että ei pitänyt sokeri tätä taloa liimauksessa.
  Otettiin koristeluun tarkoitettu kuorrute.Toinen piti seiniä pystyssä ja toinen saumasi taloa.Katon kohdalla tarvittiinkin sitten kaksi käsiparia ja piti keksiä pidike talon katolle.Ukko keksi oivan keinon,lasinen etikkapullo talon sisään kattoa kannattelemaan ja sitten pursotetaan kunnon saumat.Niin tehtiin.
  Iltapalalla talo seisoi pystyssä keittiön pöydällä asetilla ja talon sisällä turvallisesti lasinen etikkapullo,joka takasi sen ettei talo ollut esillä vieraiden aikana.Joku oppi tästäkin kokoamistekniikasta jäi kaihertamaan takaraivoon.

tiistai, 23. lokakuu 2007

Maailmanmestaruusjuhlat

Niin tulivat Räikkösen pojan maailmanmestaruusjuhlat myös mökinmäelle.Ukko tuijotti silmät harallaan pienten,maataviistävien autojen kulkemista televisiosta ja tuli luvanneeksi siivota mahdollisen maailmanmestaruuden kunniaksi.Räikkönen voitti ja ukko siivosi.
  Luuta heilahti kerran jos toisenkin.Samalla tuli uusittua katosta huitaistu kattokruunukin ja mammavainaan posliiniastiasto.Imuri nielaisi ukon villasukat ja niiden perässä kalsarinpuolikkaan ennen kuin ukko ehti kiskaista aarteet hurisevan hirviön kidasta.Eikä liene yllätys miten tuvan lattian kävi moppisodassa....
  Ukko oli lukenut vanhasta siivousniksien kirjasta,että emäntä moppaa lattian siihen sopivilla välineillä imuroinnin jälkeen.Välineitä ukko ei löytänyt vaan kietaisi siivousta varten uhratut perspaikkaiset kalsarit harjan ympärille.Vanha laastiämpäri toimitti pesuvesiämpärin virkaa.
  Niinhän siinä kävi,että kalsarit imivät vanhan laastin ämpärin sisäreunoista.Tuima tahna levisi siivousinnon siivittämänä tuvan lattiaan.Ukko ei tätä huomannut ja oikaisi moppausurakan jälkeen kammarin sohvalle.Karmea totuus paljastui muutaman tunnin kuluttua.
  Ukon maailmanmestaruusjuhlat jatkuivat aamun pikkutunneille asti.Mitalinkiiltoa toimitti vanha raappa,jolla laasti kuorittiin lattiasta.Jatkojuhlatkin olivat komeat.Uusi pinta vanhan,poiskuoritun tilalle.Siinä oli maailmanmestaruusjuhlia kerrakseen ja taatusti ikimuistojen kera.

torstai, 13. syyskuu 2007

Nokan mitalla

Jo on taas eletty syksyajan keskelle.Sataa rojauttaa peltikattoon silloin tällöin niin ,että ukko hyppää nojatuolista metrin ilmaan.Alastullessa vasta muistaa elävänsä rauhanaikaa.Pirtin puolelle ei toistaiseksi ole hyökännyt mitään muurahaisarmeijaa isompaa.
  Pirtin lasista lensi viime syksynä puolisokea varis.Sekään ei ollut sotajalalla vaan laskeutui hämmennyksissä ukon nojatuolin selkämykselle.Taas ukko hyppäsi ja niin hyppäsi variskin.Kolme raidanmittaa lintu kieri lattialla ja pysähtyi klapihellan kylkeen.
  Varis tuijotti ukkoa ja ukko varista takaisin.Ties mitä puolisokeat toisissaan näkivät.Ukko heristi sormella siipiniekan puoleen ja alkoi hätistellä vierasta tulosuuntaan,kohti pirtin avointa lasia.
  Lintu peruutti muutaman askeleen,ukko lähestyi saman verran.Uusi kuvio ja pian lintu istui sopivasti lasin edessä.Ukko ponnisti kädet ojossa työntääkseen variksen ulos.
 Varis hyppäsi takaisin nojatuolinkulmalle juuri kun ukon tukijalka petti ratkaisevalla hetkellä.Lähestymisvirheen seuraamuksena ukko istui pirtin lasin raamit kaulassaan ulkona sadevesitynnyrissä.hetkeä myöhemmin varis lensi avoimesta reiästä ulos.Se oli voittanut nokan mitalla.

lauantai, 1. syyskuu 2007

Huussintakusessa

Jaa-a.Liekö ollut ulkohuussissa vikana ukon rakentama uusi hätäreikäsysteemi vai mikä kun pakotti tuvan kaksijalkaiset pihahommiin.Ukon mukaan huussin lauteen reikä tulee olla juuri sopivasti takapuolenmentävä.Istujalle tulee mahdollistaa oikein tukeva ja syvä asento,jotta helpotus pääsisi suorinta reittiä alas hukkapönttöön asti.Näin oli ukko ajatellut ja reiän lauteeseen sahannut.
  Toista kesää oli huussi toiminut käsikirjoituksen mukaan.Kevätkin oli mennyt niin kiireessä,että huussin hukkapönttökin jäi tyhjentämättä.Tuotoksia oli siis kertynyt pidemmältä ajalta aina viime viikon lopulla asti.Torstai-iltana ukko oli sitten havahtunut kummaan kutkutukseen syvässä asennossaan huussin lauteilla ja lopulta todennut tuotosten muodostavan aikamoisen tornin hukkapöntöstä.
  Liekö siinä sananvaraa kun ukko ilmoitti iltapäivän ohjelmanumeroksi ulkohuussin hukkapöntön tyhjentämisen.Siinä sitä sitten seisoi tämäkin kantakirjalyyli pyykkipoika nenässä kottikärryjen kuljettajana ja valmiina siirtämään tuoksuvaa maamiinaa kuusikkokuoppaan metsän keskelle.Ja kun tuo ihanainen,muheva ihmistuotos lopulta kaadettiin hukkapöntöstään kuoppaan niin toteutettavana oli vielä toinen vaihe.
  Seurasi kuopan sisällön kuorruttaminen huussikalkilla.Kalkin jälkeen tuotos peitettiin muutamalla kärryllisellä muhevaa maata.Sitten vielä merkkitikkuja alueen rajaksi,jotta paikka ymmärrettäisiin kiertää joko läheltä tai kaukaa.
  Siinä sitä on ollut kantakirjalyylillä tekemistä.Muutama päivä kulunee myös nenän paranemiseen pyykkipojan jäljiltä.
 

maanantai, 27. elokuu 2007

Aimo pamaus

Ei ole ollut ihan pikku pamaus aivoissa kun ajatus laittoi tämänkin kantakirjalyylin perustamaan oman blogin.Muutaman tunnin tuijottamisen,sanakirjallisen kirosanoja ja muutaman hurjan sorminäppäryystestin jälkeen kaikki oli viimein kirjoitusta vaille valmista.Täytyisi myöntää itselleen ihan sertifikaatti tuvan seinälle roikkumaan.
  Ei tämä nykyaikainen tietokonemaailma ole kaikkia varten.Tällaisella tavallisella,jauhosäkkiä muistuttavalla lyylillä on aika vähän yhteistä viisaampien surffaajien kanssa.Piuhat kyllä pätkii takaraivossa samassa suhteessa kuin ylikuumentuneissa laitteissa.Joskus katoaa kokonainen tiedosto jonnekin ulkoavaruuteen.
  Nykyajassa on kuitenkin pysyttävä.Rakentavat muuten kaiken niin monimutkaiseksi ettei tavallinen lyyli ymmärrä.Nyt jo täytyy suojatietäkin ylittäessä painaa kaikenmaailman nappuloita,jotta valotolppa ymmärtää laittaa vuorovalon jalankulkijoille.
  Ukko tilasi Visa-kortinkin hätävaraksi.Ties vaikka joku päivä täytyisi käyttää.Ukko ei vain muista tunnuslukua.Varma on aina varmaa.Lipaston laatikossakin.Nykyajasta ei koskaan tiedä.
  Täytyy vaan sitkeästi reenata.Kohta ukko muistaa tunnuslukunsa ja lyyli oppii bloggaamaan.Sitten saa nykyaika tulla tupaan vaikka porstuan ovenraamit kaulassa.Valmiita ollaan.