Taas on se viheliäinen aika kun ostoskori alkaa täyttyä mitä kummallisimmista baakelsiaineista.On vihreää sukaattia,sokerisia ja silputtuja appelsiininpaloja ja jalokiviväreissä hohtavia kirsikoita.Sitten on ukon vatsavaivaan luumuhilloa torttutaikinakuoren sisällä tarjoiltuna ja vallan vaikka muuta.
  Yksi on ylitse muiden.Piparitalo.Joka ikinen joulu on sellainen keittiön pöydälle rakennettava ja tomusokerilumella tupsutettava.Tänä jouluna päätettiin säästää aikaa ja hankittiin marketista oikein valmiiksi leivotut osat taloon.
  Iltapäiväkahden kahvien jälkeen alettiin yhdessä kokoamaan ruskeaa taloa.Pahvipakkauksen ohje olikin hyvin selkeä.Sokeria piti sulattaman paistinpannussa ja osat siinä uittaman ennen liimausta.Erikseen oli punaisella tekstillä painettuna mainittu,että sokeri on sitten kuumaa.Oli se,vain yksi rakko sormessa.
  Talon osat liimattiin sokerilla yhteen ja koko komeus saatiin asetille.Sitten taivasteltiin hetki ja siirryttiin katsomaan uutisia.Kuului ensimmäinen kops ja perään toinen.Pian kaksi nenää ihmetteli sortunutta taloa.Tuumattiin,että ei pitänyt sokeri tätä taloa liimauksessa.
  Otettiin koristeluun tarkoitettu kuorrute.Toinen piti seiniä pystyssä ja toinen saumasi taloa.Katon kohdalla tarvittiinkin sitten kaksi käsiparia ja piti keksiä pidike talon katolle.Ukko keksi oivan keinon,lasinen etikkapullo talon sisään kattoa kannattelemaan ja sitten pursotetaan kunnon saumat.Niin tehtiin.
  Iltapalalla talo seisoi pystyssä keittiön pöydällä asetilla ja talon sisällä turvallisesti lasinen etikkapullo,joka takasi sen ettei talo ollut esillä vieraiden aikana.Joku oppi tästäkin kokoamistekniikasta jäi kaihertamaan takaraivoon.